Keskustelupalstalla kirjoitettu artikkeli aussien sopivuudesta suojeluharrastukseen

Text: Juha Pulliainen

Ihan mukavaa, että suojelu harrastuksena herättää mielenkiintoa uusien harrastajien ja rotujen parissa.

Olen toiminut noin 12 vuotta maalimiehenä saksanpaimenkoiraliitossa ja kouluttanut pääsääntöisesti saksanpaimenkoiria, mutta myös muunrotuisia koiria suojeluun, niin työ-, kuin harrastuskäyttöönkin.

Puolisoni myötä olen tutustunut jonkin verran aussieihin rotuna ja niiden ominaisuuksiin.

Suojelu on harrastuksena parhaimmillaan erittäin antoisaa sekä koiralle, että ohjaajalle. Vaativuutensa takia täytyy kuitenkin pitää mielessä muutama tosiseikka.

Kyetäkseen toimimaan suojelukokeessa ja ylipäätään jotta voisimme koiran ko. lajiin kouluttaa, siltä vaaditaan tiettyjä ominaisuuksia.

Nämä ominaisuudet eivät ole sisäänrakennettuna kaikissa roduissa, vaan jalostuksen avulla aikaan saatuja.

Paimenkoirissa on eroja.

Australianpaimenkoira on alunperin kehitetty rancheille paimentamaan, sekä vartioimaan karja/lammaslaumaa ja tilan omaisuutta.

Sen vartiointi ja puolustuskäyttäytyminen ilmenee yleensä lähinnä haukkumisena ja varoittamisena.
Sen paimennus- ja vartiointiominaisuudet ovat rodun selkein ominaisuus ja poikkeavat esim. saksanpaimenkoirista huomattavasti.
Väittäisin, että aussie on paimentavana koirana parempi, mutta suojelutehtävässä sitä ei voi verrata saksanpaimenkoiraan.

Saksanpaimenkoirakin on alunperin kehitetty paimenkoiraksi ja sen on tullut kyetä myös puolustamaan ja suojelemaan sekä paimenta, paimenen omaisuutta että laumaa.

Lisäksi sillä on ollut paljon muita tehtäviä paimennustehtävien ohella.
Näissä tehtävissä sen on tullut myös kyetä tarvittaessa puremaan empimättä.

Näitä ominaisuuksia mittaamaan kehitettiin aikoinaan suojelukoe. Spk:n rodunomainen koe.

Kokeen tehtävänä oli ja on edelleen mitata niitä tärkeitä ominaisuuksia, joita spk:lta edellytetään. Sitä käytetään edelleen spk:n tärkeimpänä jalostuskriteerinä.

Paimentamassa saksanpaimenkoiraa tapaa enää harvoin, mutta tilalle on tullut paljon muita hommia, joissa spk:n monipuolisuus on ollut eduksi.

Mielestäni aussie sopii erinomaisesti moneen palveluskoiralajiin. Poislukien suojelu/ipo. Aussie EI ole suojelukoira!

Aussie on yleensä varsin rohkea ja päättäväinen koira. Taistelutahtoa ja "omapäisyyttä" löytyy monelle ohjaajalle jopa liikaakin.
Sen ohjattavuus on kuitenkin yleensä hyvä. Yksilöissä löytyy myös varsin "ohjaajapehmeitä" koiria.
Tietty pidättyvyys kuuluu myös aussieitten ominaisuuksiin.

Mielestäni aussieitten puutteet suojelua ajatellen ovat kyky vastustaa maalimiehen aiheuttamaa uhkaa ja kuormitusta.
Tämä on oleellinen puute ajatellen suojelukoetta.
Samaten siltä puuttuu sisäinen kyky tarttua koko suun otteella hihaan. Patukkaan sen voi saada puremaan hyvinkin, mutta hiha aiheuttaa jo liiaksi kuormitusta.

Nämä rodulle tyypilliset ominaisuudet tulee hyväksyä ja kouluttaa koira sen ominaisuuksille sopiviin lajeihin.

Kuitenkaan aivan mahdotonta aussien kouluttaminen suojelukoe ykköseen, tai jopa kakkoseen ei ole. Jos löytyy, ei niin rodunomainen yksilö, ja jaksaa harjoitella vuosia, voi kokeen läpäisy olla mahdollista.

Tähän tehtävään, tai lajiin löytyy kuitenkin paremmin sopivia rotuja ja varsinkin kokemattoman ohjaajan kannattaa aloittaa jostain muusta lajista.

Harrastuslajina suojelua suosittelen jo pidemmälle ehtineille ohjaajille.

Pystyäksesi etenemään lajissa, tarvitset ammattitaitoisen maalimiehen, joka on valmis uhraamaan kymmeniä/satoja tunteja koirasi eteen. Käytännössä maalimies kouluttaa koirallesi c-osion (puruosuus). Ohjaajalle jää vielä lisäksi jäljen ja tottelevaisuuden koulutus.

Aussieita voin kyllä suositella harrastuskoiriksi. Myös perhekoirina ne ovat verrattomia, mutta vaativat ehdottomasti vähintään peruskoulutuksen. Niiden tempperamentti saattaa aiheuttaa ongelmia, varsinkin jos ne eivät saa riittävästi "aivojumppaa" ja liikuntaa.

Ystävällisin terveisin

Juha Pulliainen